Tehtaan historia
Porin Puuvillateollisuus osakeyhtiö1 perustettiin vuonna 1898.2 Vuonna 1901 aloitettiin uuden värjäämörakennuksen rakentaminen. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tehtaalla toteutettiin muitakin laajennuksia, ja vuonna 1926 tehtaalla aloitti toimintansa uusi painamo.3
Porin Puuvillan painamo oli toinen kankaanpainolaitos Suomessa Forssaan vuonna 1861 perustetun painon seuraajana.4 Mallisuunnittelusta vastasivat tehtaaseen ulkomailta kutsutut painajat ja värjärit, jotka huolehtivat siitä, että uutuuksien ”mallit ja värit pysyivät parhaimpien ulkomaisten tasalla”.5 Painamoon hankittiin Saksasta telapainokoneita ja koneet tuntevia teknisiä asiantuntijoita.6 Painokoneita oli alussa kaksi, kolmivärinen ja kuusivärinen. Kolmas, neljää väriä painava kone otettiin käyttöön vuonna 1929.7 Ulkomailta kutsuttujen ammattilaisten lisäksi painamoon palkattiin työskentelemään insinööri Bruno Baer vuodesta 1932 vuoteen 1945 sekä insinööri Matti Leivo, joka työskenteli siellä vuodesta 1933 lähtien.8
Painamoa uudistettiin 1930-luvulla, ja vuonna 1938 valmistui uusi filmipaino eli niin sanottu ”käsipaino”. Uusi painotekniikka antoi mahdollisuudet painaa leveämpää kangasta ja sillä saatiin aikaan aiempaa suurempia kuvioita ja kirkkaammat värit.9 Filmipainon käyttö kankaan painon tekniikkana oli alkanut muualla Euroopassa 1930-luvun alussa, ja uusi tekniikka rantautui Poriin nopeasti.10 Uudistusten päämääränä oli kilpailukyvyn lisääminen.11
Teksti: Noora Jaakkola
1 Yhtiön nimi oli perustettaessa Björneborgs Bomullsmanufaktur Aktiebolag – Porin Puuvillateollisuus Osakeyhtiö. Björneborgs Bomullsmanufaktur Aktiebolag – Porin Puuvillateollisuus Osakeyhtiö 1912, 3.
2 Björneborgs Bomullsmanufaktur Aktiebolag – Porin Puuvillateollisuus Osakeyhtiö 1912, 3–5.
3 Ibid., 162. Stjernschantz käyttää tekstissään Porin Puuvillan kangaspainosta sanaa painamo. Käytän samaa nimitystä viitatessani Stjernschantziin ja painamon historiaan ennen 1950-lukua.
4 Leppänen 2005, 9–10.
5 Ibid., 175 ja Metsä 1973, 25–26.
6 Stjernschantz 1949, 162.
7 Snellman 1965, 6–8.
8 Stjernschantz 1949, 278.
9 Ibid., 234 ja Konttinen Juhani, Porin Puuvillan painon synty (RKa).
10 Jackson 2003, 48.
11 Stjernschantz 1949, 288.
Suunnittelijoita Puuvillaan
Ensimmäinen taideteollisen koulutuksen saanut suunnittelija aloitti työskentelyn teollisesti tuotettujen painokankaiden suunnittelijana Suomessa vuonna 1937, kun Eva Taimi aloitti työnsä Helsingin taidevärjäämössä.12 Koulutuksen saaneiden suunnittelijoiden tulo teollisuuteen tapahtui Suomessa laajemmassa mittakaavassa 1940–50-luvun vaihteen molemmin puolin.
Porin Puuvillan painokangassuunnitteluateljee perustettiin 1950-luvun puolivälissä. Tammikuussa 1956 kirjoitettiin uudessa värjäämörakennuksessa sijaitsevan ”erittäin siisti ja aistikas ’atelie’, missä punaiset verhot eroittavat eri mallisuunnittelijoiden osastot toisistaan, muodostaen täten jokaiselle rauhallisen työpaikan”.13
Vastavalmistuneessa Porin Puuvillan ateljeessa työskentelivät suunnittelijoina Anita Borg, Anna Fröberg, Irma Hagner, Brita Åberg sekä Taideteollisesta oppikoulusta valmistunut Raili Hannila (myöhemmin Konttinen). Keväällä 1956 tuli ateljeeseen lisäksi ryhmä suunnittelijoita Taideteollisesta oppilaitoksesta.14 Ryhmä koottiin Timo Sarpanevan johdolla ja siihen kuului Anita Hult, Kaarina Jakova, Marjatta Kiiski ja Juhani Konttinen. Samoihin aikoihin ateljeeseen tuli suunnittelijaksi myös Sveitsissä opiskellut Pirkko Pikkarainen (myöhemmin Laaksonen).15
Porin Puuvillan ateljeessa 1950-luvulla työskennelleestä suunnittelijoiden ryhmästä suurin osa lopetti työskentelyn ateljeessa 1960-luvun alkuun mennessä. 1960-luvun alkupuolella ateljeessa työskenteli Raili ja Juhani Konttisen lisäksi vakituisena suunnittelijana vain Marjatta Jokinen (os. Kiiski)16, joka työskenteli ateljeessa vuoteen 1965 asti. Konttiset jatkoivat työskentelyä ateljeessa vuoteen 1976 asti.
Vuonna 1967 ateljeessa aloitti työnsä uusi ryhmä suunnittelijoita. Tähän uuteen ryhmään kuuluivat Bengt Eriksson, Eine Ekroos (os. Lepistö) ja Sirkka Sive. Myöhemmin 1960-luvun loppupuolella tuli suunnittelijaksi vielä Jukka Vesterinen. Lisäksi 1970-luvulla ateljeessa työskentelivät suunnittelijoina Bella Nordquist, Marja-Leena Kilpiö ja Tuula Jalkanen.17 Lisäksi ateljeessa työskenteli suomalaisia ja ulkomaisia harjoittelijoita.18 Sirpa Lepistö toimi ateljeessa mallisuunnitteluassistenttina vuodesta 1973 helmikuuhun 1977 saakka.
Timo Sarpaneva toimi ateljeen taiteellisena neuvonantajana vuosina 1956–66.19 Sarpanevan toimenkuvana oli muun muassa ”taiteilijoiden auttaminen ja suunnan antaminen”.20 Alkuaikoina Sarpaneva kävi ateljeessa noin kerran kuussa, myöhemmin hän kävi tapaamassa suunnittelijoita harvemmin. Taiteellisen neuvonantajan toimensa lisäksi Sarpaneva suunnitteli Porin Puuvillalle kudottuja ja painettuja kankaita.21
Kankaat menestyvät
Ateljeessa suunniteltujen painokankaiden suosio alkoi 1960-luvun alussa valmisvaateasiakkaiden innostuttua uusista malleista.22 Kankaiden saavuttaman suosion myötä painokankaiden suunnittelu alettiin nähdä 1960-luvulla voimavarana. Myös 1970-luvun alussa Porin Puuvillan painokankaiden myynti kukoisti. Vuonna 1970 painokankailla oli kysyntää niin paljon, ettei kaikkia tilauksia voitu ottaa vastaan.23
Ateljeen omien mallien lisäksi mallistoissa oli myös freelance-suunnittelijoiden suunnittelemia ja ulkomailta ostettuja malleja. 1950-luvun lopussa tehtaan ”omien piirtäjien” suunnittelemia malleja oli kokoelmassa 21 prosenttia. 1960-luvulta lähtien ateljeen omien mallien osuus mallistossa kasvoi ja 1970-luvulla noin puolet painokangasmalleista oli ateljeessa suunniteltuja.24
Porin Puuvilla oli panostanut kankaiden vientiin ulkomaille 1920-luvusta alkaen.25 Porin Puuvilla suuntautui tuotannossaan vientiin ja muotikankaisiin, kun muista tekstiilitehtaista esimerkiksi Finlayson Forssan tuotanto noudatti perinteisempää linjaa.26 Vuonna 1964 vientiin meni noin 17–18 prosenttia myynnistä. Porin Puuvillan vientiin meneviä kankaita olivat ennen kaikkea ateljeessa suunnitelluista malleista tehdyt kankaat. 27
Tärkeitä kanavia Euroopan markkinoille olivat Saksassa Frankfurtissa pidettävät Interstoff-messut, jossa Porin Puuvillalla oli osasto säännöllisesti 1960-luvulta lähtien. Messuilla käytiin säännöllisesti ja niillä tavattiin vanhoja asiakkaita sekä luotiin uusia suhteita.28 Kankaita myytiin ulkomaisille asiakkaille muun muassa Lontooseen, Tukholmaan, Pariisiin, Milanoon ja Berliiniin. Erityisen hyvin menestyi polyesteristä valmistetut Sheer-kankaat. Juhani Konttinen muistelee uuden Sheer-malliston näkyneen ”Lontoon Carnaby Streetillä ja King’s Roadilla päästä päähän”.29
Fuusio
Porin Puuvilla fuusioitui Finlayson Forssan kanssa vuonna 1973. Fuusion jälkeen painosuunnitteluateljeen toiminta jatkui Porin Puuvillassa vielä muutaman vuoden kunnes vuoden 1977 alussa painokankaiden suunnittelu keskitettiin kokonaan Forssaan.
Teksti: Noora Jaakkola
12 Wiberg 1996, 89. Eva Taimi valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1937 (Priha 2003, 5).
13 Ateljeeta esitellään värjäämö-pakkaamon 23.1.1956 pidettyä kahvitilaisuutta käsittelevässä raportissa (ELKA).
14 Konttinen Juhani 2000 (RKa).
15 Ibid. ja Laaksonen Pirkko 19.11.2007.
16 Konttinen Raili, Suunnittelu (RKa).
17 Konttinen Raili 13.4.2007 ja 16.10.2007.
18 Konttinen Raili, Suunnittelu (RKa).
19 Timo Sarpanevan ansioluettelo (DMa).
20 Pöytäkirja Porin Puuvilla Oy:n osastopäällikköjen kokouksesta 14.11.1956 (ELKA). Raili Konttisen mukaan pöytäkirjan maininta värikombinaatioista viittaa kutomon värikarttojen tekoon ei painokankaiden suunnitteluun. Konttinen Raili 16.10.2007.
21 Konttinen Raili 13.4.2007.
22 Konttinen Raili 13.4.2007.
23 Myynnin uutisia, Porin Puuvilla Oy:n tiedotuslehti N:o 1 1971 (ELKA).
24 Vuonna 1971 tehtyjen mallien alkuperät 27.3.1972 (RKa).
25 Stjernschantz 1949, 179–182.
26 Leppänen 2005, 18. Leppänen viittaa tekstissään mm. Juhani Konttiseen.
27 Myyntipäällikkö lähikuvassa. Ekonomi Erkki Pietilä vastaa kysymyksiin. Paali ja Pakka 1/1965, 2–3.
28 Myynnin uutisia, Porin Puuvilla Oy:n tiedotuslehti N:o 6 1973 (ELKA).
29 Konttinen Juhani 2000 (RKa).
Suunnittelijan työ
Mallisuunnittelijan pääasiallinen työnkuva oli painokangasmallien ja niiden väritysten suunnittelu. Suunnittelussa tarvittiin paitsi visuaalista näkemystä, myös kankaanpainon menetelmien tuntemista. Suunnittelijoita kannustettiinkin kiertämään tehtaalla ja tutustumaan työmenetelmiin. Näin suunnittelija ymmärsi paremmin tekniikan suunnittelulle asettamat ehdot.
Aiheita kankaisiin etsittiin mm. alan lehdistä, matkoilta, museoista, näyttelyistä, messuilta, kulttuurin ajankohtaisista ilmiöistä ja kansantaiteesta. Tärkeä ideoiden lähde oli nykytaide. Esimerkiksi op-taide nousi painokankaiden aiheeksi 1960-luvun puolivälissä. Myös mm. The Beatles-yhtyeen Yellow Submarine -elokuvan myötä kuoseihin ilmestyi psykedeelisiä kuvioita ja kirkkaita värejä.
Kuosien suunnitteluun käytettiin muun muassa liituja, tusseja, vesivärejä, liimaa ja värillisiä kalvoja.30 Tekniikoita vaihtelemalla ja uusia tekniikoita kokeilemalla suunnittelijan oli mahdollista löytää uusia aiheita malleihin. Juhani Konttisen mukaan uusi tekniikka saattoi tuoda suunnittelijalle ”kokonaisen vyöryn uusia malliaiheita ja ideoita, jotka entisellä tekniikalla ovat olleet kenties ylivoimaisen vaikeita toteuttaa.” 31
Myös painokoneiden tekninen kehitys vaikutti mallien kehittymiseen. 1950-luvulla käytössä oli telapainokoneet ja käsifilmipaino. 1960-luvun alussa Poriin hankittiin laakafilmipainokone, jolla voitiin yhdistää telapainon ja käsipainon hyvät puolet. Uudella koneella voitiin painaa leveitä kankaita sekä suuria kuvioita ja kirkkaita värejä. 1960-luvun loppupuolella hankittiin puolestaan rotaatiopainokone, joka ratkaisi aiemmin vaivanneen raporttiraidan ongelman. Laakafilmipainossa ei esimerkiksi pystyraitoja tai yhtenäisiä suuria taustapintoja ollut voitu painaa. Tekniikan kehittymisen myötä suunnittelu kehittyikin kohti suuria graafisia kuvioita.
Kankaita suunniteltiin tehtaan tarpeen mukaan. Vuodessa valmistui kaksi sisustus- ja kaksi vaatetuskangaskokoelmaa. Lisäksi asiakkaille suunniteltiin omia kuoseja. Samaan aikaan kun 1960-luvulla kuvioiden koko suureni oli koko ajan tarvetta myös erilaisille pienikokoisille kankaille.
Nimettömät suunnittelijat
Suuri osa suomalaisen tekstiiliteollisuuden tuottamista painokankaista markkinoitiin aikanaan ilman suunnittelijan nimen mainitsemista tuotteen yhteydessä. Kankaiden myynnistä vastasi Puuvillatehtaitten Myyntikonttori eli PMK. PMK:n jäsentehtaiden Suomessa myytävät kankaat myytiin PMK:n nimikkeen alla ilman merkintää kankaan tuottaneesta tehtaasta ja PMK:n periaatteiden mukaan useimmiten ilman suunnittelijan nimeä.32 PMK:n jäsentehtaissa heräsi kuitenkin halu tuoda kankaiden mainonnassa esiin suunnittelijoiden nimet, kun tehtaat alkoivat ottaa palvelukseensa nimekkäitä suunnittelijoita. Toisinaan suunnittelijoiden nimet tuotiinkin esiin, mutta laajamittaisesti tätä ei toteutettu puuvillatehtaiden välisen yhteistyösopimuksen noudattamisen nimissä.33
Teksti: Noora Jaakkola
30 Konttinen Raili, Suunnittelu (RKa).
31 Konttinen Juhani 1962, 6–7, 11.
32 Pulkkinen 2003.
33 Pöytäkirja Puuvillatehtaitten Myyntikonttorin johtokunnan kokouksesta 2.12.1958 (LKa). PMK:n markkinointia käsittelee mm. Pulkkinen (2003b, 36–39).
Raili Konttinen
Raili Hannila (myöhemmin Konttinen) on syntynyt Somerolla vuonna 1932.34 Hän sai ajatuksen pyrkiä Taideteolliseen oppilaitokseen ollessaan oppikoulussa, kun koulun kuvaamataidon opettaja alkoi kannustaa häntä ja hänen isosiskoaan Sirkkaa lähtemään Ateneumiin.35 Raili Hannila aloitti opinnot Taideteollisessa oppilaitoksessa vuonna 1950. Hän opiskeli ensimmäisen vuoden Taideteollisen ammattikoulun yleisellä kurssilla. Taideteollisuusopiston muotiosastolla hän aloitti vuonna 1951. Raili Hannila valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1954.36
Tuleva ura painokangassuunnittelijana ei ollut tiedossa vielä opiskeluaikana. Painokangassuunnitteluun ei voinut suuntautua Taideteollisessa oppilaitoksessa vielä 1950-luvulla ja kankaanpainantaa saattoi koulussa opiskella 1950-luvun alussa vain yhden kurssin verran. Painokangassuunnittelijan ura alkoi, kun Raili Hannila sai keväällä 1955 puhelun Kaj Franckilta, joka ilmoitti Porin Puuvillassa tarjolla olevasta suunnittelijan paikasta.37
1950-luvulla Raili Konttisen painokankaiden malleissa on paljon erilaisia kokeiluja.38 Kankaat ovat enimmäkseen pienikuvioisia ja kuvioaiheina toistuvat esittävät kasviaiheet sekä abstraktit viiva- ja ruutusommitelmat.39 1960-luvun alun kankaissa on etsipohjalle painettuja tummapohjaisia ornamenttiaiheita. Etsatuille kankaille ominaiset vaaleat reunukset väripintojen reunalla antavat aikakauden kankaille omaleimaisen tyylin.
Mallien koko kasvoi 1960-luvun puolivälissä. Kankaiden kuvioissa toistuvat esimerkiksi suuret kukat ja graafisesti sommitellut kuviot. Vuonna 1965 kankaiden aiheissa näkyy op-taiteen vaikutteet.40 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun malleissa on nähtävissä niin sanottu geometristen mallien sarja, jonka värityksinä toistuvat mustavalkoinen ja kirkkaat perusvärit.41
1970-luvulla suunnittelijat valitsivat joko muoti- tai sisustuskankaiden suunnittelun. Raili Konttinen suunnitteli ensisijaisesti sisustuskankaita, mutta jatkoi myös vaatetuskankaiden suunnittelua.
Suunnittelijana Raili Konttista on kuvattu spontaaniksi.42 Suunnittelun spontaanius näkyy toisinaan valmiissakin kankaissa lennokkaana piirtämisen jälkenä. Raili Konttisen kankaita on kuvattu myös voimakkaiksi ja suurikuvioisiksi, hyvin täsmällisiksi ja matemaattisiksi.
Teksti: Noora Jaakkola
34 Konttinen Raili 13.4.2007.
35 Taideteollista oppilaitosta kutsuttiin myös nimellä Ateneum. Haastatteluissa on käytetty tätä nimitystä, ja käytän sitä referoidessani haastatteluja nimen Taideteollinen oppilaitos rinnalla.
36 Konttinen Raili 13.4.2007 ja Raili Hannilan Taideteollisen oppilaitoksen opintokortti (TaiKa).
37 Konttinen Raili 13.4.2007.
38 Konttinen Raili, muistiinpanoja keväältä 2007 (RKa).
39 Jaakkola & Tuomainen 2007.
40 Konttinen Raili 13.4.2007 ja Jaakkola & Tuomainen 2007.
41 Konttinen Raili, muistiinpanoja keväältä 2007 (RKa).
42 Konttinen Raili, Suunnittelu (RKa).
Juhani Konttinen
Juhani Konttinen syntyi vuonna 1934 Kuopiossa. Konttisten perhe muutti paljon ja he asuivat Kuopion ja Tampereen lisäksi myös Laihialla ja Oulussa. Juhanin isän kuoltua 1950-luvun alussa Juhani asui äitinsä kanssa Lahdessa ennen Taideteollisen oppilaitoksen opintojen aloittamista vuonna 1954.43
Juhani Konttinen opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa graafisen taiteen osastolla vuosina 1954–57.44 Juhani Konttisen yhteys Porin Puuvillaan muodostui jo opintojen aikana, kun hän menestyi Porin Puuvillan Taideteollisen oppilaitoksen opiskelijoille järjestämässä mallisommittelukilpailussa vuonna 1956.45 Kilpailussa menestyneistä malleista ainakin toinen otettiin tuotantoon ja tehtaan taiteellisena neuvonantajana työskennellyt Timo Sarpaneva pyysi Juhani Konttisen harjoittelijaksi Porin Puuvillan ateljeeseen kesäksi 1956. Juhani Konttinen aloitti vakituisen työn tehtaan painokangassuunnittelijana 16.5.1958.46
Juhani Konttisen 1950-luvun kankaissa on ruutu- ja raita-aiheita, erilaisia ornamenttikuvioita ja esittäviä aiheita. 1960-luvun kankaissa on keskusornamenttimalleja, joista suurin osa on väritykseltään tummasävyistä. Kankaiden kuviot ovat pieniä tai pienehköjä yleiskankaita. 1960-luvun puoliväliä kohti kankaiden kuviot kasvavat vuosikymmenen alun kuoseista. Suuri osa kuvioista on hillityn kokoisia, mutta joukossa on myös malleja, joissa raportin pituus on jo yli metrin mittainen.
1960-luvun lopun vaatetuskankaiden malleista valtaosassa kuvio on pieni ja toistuu tiheään. 1970-luvun alussa kankaisiin tulee esittäviä aiheita, kuten esimerkiksi poptaiteesta innoituksen saanut valokuvaamalla tehty Filmitähti-sarja. Sheer-kankaalle painetun sarjan malleissa on kuvattuna muun muassa Marlene Dietrich, Rita Hayworth ja Fred Astaire. 1970-luvun alun kankaisiin kuuluu niin ikään kaukomaita esittelevien kankaiden sarja, joissa on kuvattu Egyptin pyramidit, Kreetan saaristo ja itämainen kaupunkiaihe.
Juhani Konttinen toimi ateljeessa paitsi suunnittelijana myös ateljeen koordinaattorina vuodesta 1970 lähtien sekä vuodesta 1973 lähtien tehtaan johtavana taiteilijana.47 Juhani Konttinen suunnitteli 1960-luvulta alkaen myös Porin Puuvillan messuosastot sekä suuren osan yrityksen graafisesta materiaalista. Hän myös valokuvasi suuren osan Porin Puuvillan muotikuvista ja toimi Porin Puuvillan Paali ja Pakka -henkilökuntalehden toimituskunnassa lehden graafikkona, valokuvaajana ja taittajana.
Teksti: Noora Jaakkola
43 Konttinen Raili 13.4.2007
44 Juhani Konttisen Taideteollisen oppilaitoksen opintokortti (TaiKa).
45 Taideteollisen oppilaitoksen vuosikertomus 1955–56 ja 1956–57 (TaiKa) ja Pöytäkirja Porin Puuvilla Oy:n Taideteolliselle oppilaitokselle julistaman mallisuunnittelukilpailun arvostelutilaisuudesta 10.4.1956 (ELKA).
46 Juhani Konttisen työtodistus, 24.9.1993 (RKa) & Konttinen Raili 13.4.2007.
47 Uudistukset tuotekehitysorganisaatiossa. Porin Puuvilla Oy:n tiedotuslehti n:o 3 1973 (ELKA).
Ateljeen suunnittelijoita
1950-luku
”Rouva Baekkevold” toimi Porin Puuvillassa mallipiirtäjänä 1950-luvun alussa. Hän lopetti työskentelyn Porin Puuvillassa ennen 1950-luvun puoliväliä.48
Anita Borg (myöhemmin Seligson) toimi suunnittelijana tehtaalla noin vuodesta 1953 vuoteen 1957. Borg opiskeli alaa Krefeldissä Saksassa 1950-luvulla ja oli ateljeen ensimmäinen taideteollisen koulutuksen saanut suunnittelija.49
Anna Fröberg (myöhemmin Hahr) toimi Porin Puuvillalla suunnittelijana noin vuodesta 1953 1950-luvun loppuun. Fröberg opiskeli Krefeldissä Porin Puuvillassa työskentelyn aikaan.50
Irma Hagner tuli töihin Porin Puuvillalle mallipiirtäjäksi vuonna 1952. Hän kävi kaksivuotisen tekstiilikurssin Boråsin tekstiilikoulussa vuosina 1956–58. Vuodesta 1959 lähtien Hagner työskenteli jälleen Porin Puuvillan palveluksessa työtehtävinään mallien tilausten valvonta ja kulku ateljeesta painoon, myyntiin ja asiakkaalle. Lisäksi Hagner suunnitteli värityksiä ja toisinaan myös malleja. Irma Hagner työskenteli Porin Puuvillassa suunnitteluateljeen toiminnan loppuun asti ja siirtyi työskentelemään Forssaan ateljeiden yhdistyessä.51
Raili Hannila (myöhemmin Konttinen) aloitti työn Porin Puuvillan ateljeessa vuonna 1955. Hannila oli ateljeen ensimmäinen Taideteollisesta oppilaitoksesta valmistunut suunnittelija. Hän työskenteli ateljeessa kesään 1976, jolloin hän siirtyi Forssan ateljeen suunnittelijaksi. Vuodet 1976–81 Raili Konttinen työskenteli muotiryhmän suunnittelijana Finlaysonin Forssan ateljeessa. Vuodesta 1981 lähtien Raili ja Juhani Konttisella oli oma yritys: Raili ja Jussi Konttinen design.52
Anita Hult työskenteli ateljeessa suunnittelijana vuodesta 1956 lähtien vuosikymmenen loppuun saakka.53
Dagny Höglund toimi mallien suunnittelijana jo ennen 1950-lukua. 1950-luvun puolivälissä Höglundin malleja oli vielä tehtaan mallistossa. Hän teki malleja kotonaan. Höglundin mallit olivat perinteisiä, saksalaiseen tyyliin tehtyjä kukkakuoseja.54
Kaarina Jakova työskenteli ateljeessa suunnittelijana vuodesta 1956 lähtien vuosikymmenen loppuun saakka.55
Marjatta Kiiski (myöhemmin Jokinen) työskenteli ateljeessa vuodesta 1956 vuoteen 1965. Hän oli valmistunut vuonna 1956 Ateneumista kuvaamataidon opettajaksi. Lopetettuaan työnsä ateljeessa hän suunnitteli Porin Puuvillalle malleja freelancerina vuoteen 1971 saakka.56
Juhani Konttinen tuli ateljeeseen harjoittelijaksi kesäksi 1956 menestyttyään Porin Puuvillan Taideteollisen oppilaitoksen oppilaille järjestämässä mallisuunnittelukilpailussa. Hän aloitti työn tehtaan vakituisena painokangassuunnittelijana vuonna 1958. 1960-luvun lopussa Juhani Konttinen nimettiin ateljeen koordinaattoriksi. Hän työskenteli Porin Puuvillan ateljeessa kesään 1976 saakka. Vuodet 1976–81 Juhani Konttinen työskenteli Forssan ateljeessa muotiryhmän koordinaattorina. Vuonna 1981 Juhani ja Raili Konttinen perustivat oman suunnitteluyrityksen: Raili ja Jussi Konttinen design.57
Pirkko Pikkarainen (myöhemmin Laaksonen) toimi ateljeen suunnittelijana 1950-luvun puolivälin jälkeen noin kaksi vuotta. Pikkarainen oli opiskellut Sveitsissä Zürichin taideteollisessa oppilaitoksessa tekstiilitaiteen osastolla 1950-luvun alussa.58
Timo Sarpaneva työskenteli Porin Puuvillan taiteellisen neuvonantajana vuosina 1955–1966. Sarpaneva ohjasi suunnittelijoiden työskentelyä ja suunnitteli tehtaalle kudottujen ja painettujen mallien sarjoja.59
Brita Åberg toimi suunnittelijana ateljeessa ennen 1950-luvun puoliväliä.60
1960-luku
Eine Ekroos (os. Lepistö) opiskeli 1960-luvun alussa Taideteollisessa oppilaitoksessa tekstiiliosastolla. Porin Puuvillan ateljeen suunnittelijana hän aloitti 1.1.1968. Tammikuussa 1975 Ekroos siirtyi suunnittelijaksi Forssan ateljeeseen.61
Bengt Eriksson työskenteli ateljeessa vuodesta 1967 lähtien 1970-luvun alkuun saakka, jolloin hän muutti asumaan Yhdysvaltoihin.62
Edward Terzibasiyan työskenteli ateljeessa vuoden 1963 tienoilla noin vuoden ajan. Hän työskenteli myöhemmin Tikkurilan Silkissä. Sittemmin Terzibasiyan muutti asumaan Hollantiin.63
Sirkka Sive työskenteli Porin Puuvillan painokankaiden suunnittelijana vuodesta 1967 lähtien. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa tekstiilitaiteen linjalla vuosina 1960–64. Porissa Sive suunnitteli vaatetus- ja sisustuskankaita ja suunnitteli myös vaatteita tehtaan kankaista muotikuvauksiin. Ateljeiden yhdistyessä Sive jatkoi suunnittelua Finlaysonilla Forssassa sekä myöhemmin Tampereella.64
Eva Sohlberg työskenteli Porin Puuvillan ateljeessa 1960-luvun loppupuolella kesäisin usean vuoden ajan.65
Jukka Vesterinen työskenteli ateljeessa suunnittelijana 1960-luvun lopussa. 1970-luvulla Porin ja Forssan ateljeiden yhdistyttyä Vesterinen työskenteli suunnittelijana Forssassa.
1970-luku
Tuula Jalkanen työskenteli Porin Puuvillassa painokankaiden suunnittelijana 1970-luvun alussa.66
Marja-Leena Kilpiö työskenteli Porin Puuvillassa painokankaiden suunnittelijana 1970-luvulla.67
Sirpa Lepistö toimi Porin Puuvillan painokangassuunnitteluateljeessa mallisuunnitteluassistenttina vuosina 1973–76.68
Annabella Nordquist (os. Wessberg) aloitti työskentelyn Porin Puuvillan ateljeessa noin vuonna 1969. Hän opiskeli Porin Piirustuskoulussa 1970-luvun alussa ateljeessa työskentelyn ohessa. Ateljeen toiminnan loputtua Nordquist suunnitteli Finlaysonille malleja kotinsa yhteydessä olevasta ateljeesta. Yhteistyö Finlaysonin kanssa jatkui 1980-luvun loppuun asti.69
Teksti: Noora Jaakkola
48 Konttinen Juhani 2000 (RKa).
49 Konttinen Raili 13.4.2007.
50 Ibid.
51 Hagner Irma 6.7.2007.
52 Konttinen Raili 13.4.2007.
53 Ibid.
54 Konttinen Juhani 2000 (RKa) ja Konttinen Juhani, Painokangasmallien suunnittelua Porin Puuvillassa (RKa)
55 Konttinen Juhani 2000 ja Konttinen Raili 13.4.2007.
56 Jokinen Marjatta 19.11.2007.
57 Konttinen Raili 13.4.2007.
58 Laaksonen Pirkko 19.11.2007.
59 Timo Sarpanevan ansioluettelo (DMa) ja Konttinen Raili 13.4.2007.
60 Konttinen Raili 13.4.2007.
61 Lepistö Eine 3.9.2007.
62 Konttinen Raili 13.4.2007.
63 Ibid.
64 Sive Sirkka 11.11.2007 ja Raili Konttinen 20.11.2007.
65 Konttinen Raili 13.4.2007.
66 Ibid.
67 Ibid.
68 Lepistö Sirpa 14.6.2007.
69 Nordquist Bella 11.11.2007.